maanantai 11. joulukuuta 2017
sunnuntai 26. marraskuuta 2017
Miten sotilaita valmennetaan tekemään päätöksiä?
Tarvitaan 10 000 harjoittelukertaa, jotta osaa tehdä taistelussa sen ratkaisevan oikea päätöksen tai urheilussa toistaa ihannelyönnin, jolla pallo saadaan suoraan maaliin. Kenraali Aksel Airo ilmaisi tämän sanomalla, että on käytävä pirun monta sotakoulua oppiakseen tekemään yksinkertaisia päätöksiä.
Päätöksenteon perusta on käsitteellisessä ajattelussa, jossa opitaan alan käsitteet ja termit sekä niiden merkitys niin päätöksen teossa kuin päätöksen ilmaisevissa käskyissä ja tehtävissä. Yhdellä tehtävää kuvaavalla sanalla on ratkaiseva merkitys toimintaan kuten esimerkiksi tehtävillä etenee, hyökkää, lyö ja tuhoaa.
Erityistä taistelussa ja sen harjoittelussa on se, että päätöksen tekoon vaikuttaa ratkaisevasti vihollinen tai vastustaja. Päätöksen tekijän on menestyäkseen oltava vastustajaa nopeampi ja parempi sekä parhaimmillaan vastustajaa nopeampi oppimaan ja pahimmillaan se, joka tekee vähemmän ratkaisevia virheitä.
Sotilasalalla on merkitystä sillä, että johtaja kykenee tekemään riittävän hyvän päätöksen käytettävissä olevassa ajassa. Riittävän hyvä on parempi kuin paras mahdollinen liian myöhään. Sotilasorganisaatiossa toimintaa varmistaa ja nopeutta lisää se, että joukossa sotilasarvossa vanhin tai johtajan tehtävään määrätty vastaa päätöksen tekemisestä.
Perusteet päätöksen tekemisen opitaan esimerkillä, mallioppimisella ja muistisäännöillä. Useimmat sotilaat osaavatkin vaikka unesta herätettynä tilanteen arvioinnin kaavan: tehtävä, vihollinen, aika, maasto ja omat joukot sekä useimpiin päätöksiin ja käskyihin sovellettavan TTTJT- muistisäännön: tilanne, tehtävä, tukeminen, johtaminen ja toimintaohjeet.
Varmuus päätösten tekemisen luodaan harjoittelulla, ensin perustaistelumenetelmillä ja sitten niitä soveltamalla ja lopulta uusia ratkaisuja ennen kokemattomissa ja uusissa tilanteissa luovasti kehittämällä.
Systemaattisessa päätöksenteossa voidaan soveltaa yleistä ongelman ratkaisua ja päätöksen tekemistä. Toisaalta on opittava tekemään päätöksiä aikapaineessa, eri olosuhteissa ja väsyneenä. Näissä tilanteissa hyödyksi ovat aikaisemmat kokemukset vastaavan kaltaisista tilanteista.
Ennakoivalla johtamisella voidaan edistää päätösten tekemistä. Tämä tarkoittaa harjaantumista arvioimaan tilanteen kehittymistä ja varautumalla tulevaan tiedustelulla ja ennakkosuunnittelulla sekä valmiutta kohottamalla ja esikäskyillä.
Simulaattorit ja virtuaalikoulutusympäristöt laajasti käyttöön otettuina mahdollistavat päätöksen harjoittelun todellisuutta vastaavissa tilanteissa ja tilanteissa, joita ei todellisuudessa voida harjoitella niiden vaarallisuuden takia. Päätösten tekoa voidaan myös simuloidusti toistaa ja harjoitella useita kertoja lyhyemmässä ajassa kuin muissa harjoittelutavoissa.
Eettinen perusta liittyy päätösten vaikutuksiin ja seurauksiin. Onko päätös oikeutettu ja käytetäänkö siinä vähintä tehtävän toteuttamiseen tarvittavaa sotilaallista voimaa?
Oikeiden päätösten tekemistä edistää se, että päätösten tekijät oppivat, mieluiten muiden ja toivottavasti harvemmin omista virheistään. Usein virheistä oppii enemmän kuin onnistumisista. Näin on erityisesti silloin, kun toimintaa arvioidaan niin harjoittelussa kuin todellisuudessa toiminnan tulosten perusteella. Tähän olen itse soveltanut nyrkkisääntöä: toteutitko tehtävän, saavutitko tavoitteen, missä onnistuit hyvin, missä on vielä kehitettävää ja mitä teet seuraavalla kerralla erilailla?
Harjaantumalla opitaan priorisoimaan; heti päätettäviin ja myöhemmin päätettäviin sekä asioihin, joita ei voi päättää tai ei tarvitse vielä päättää. Kokemuksen avulla opitaan myös välttämään mikrojohtamista. Tätä voidaan ohjata ratkaisuoikeuksilla eri tasoisten päätösten tekemiseen.
Hyvä johtaja hyödyntää päätösten tekemissä varajohtajaa, alijohtajia ja ryhmää sekä ylemmissä tehtävissä johtoryhmää tai esikuntaa kaikissa päätösten tekemisen vaiheissa; tilanteen arvioinnissa, päätösten tekemisessä ja suunnittelussa ja toiminnassa.
Komentajien päätöksiin sisältyy toiminnan tarkoitus, päämäärä ja toiminta-ajatus sekä niihin perustuva toteutustapa; tehtävätaktiikka, jossa tehtävän suorittaja ratkaisee parhaan menettelytavan tavoitteen saavuttamiseksi.
Viestintä on aina osa päätöksiä. Sotilaorganisaatioissa päätösviestintä on suullinen tai kirjallinen käsky, joka käynnistää toiminnan. Johtaminen on kuitenkin aina tavoitteellista vuorovaikutusta.
Nousujohteinen tehtäväsuunnittelu, jossa vaativampiin tehtäviin harjaannutaan, edistää kykyä päätösten tekemiseen ja erityisesti tunnistamaan päätösten tason ja niiden merkityksen. Mitä vaativammassa tehtävässä päätöksen tekijä on, sitä harvemmin hänen on syytä tehdä päätöksiä, mutta sitäkin ratkaisevampia.
Lisätty 5.7.2020
Tilanteita on aika kriittisiä ja aikakriittisiä. Jälkimmäisissä on reagoitava automaattisesti, toimittava vastustajan toiminnan, sovitun merkin tai taistelijaparin ilmoituksen tai johtajan käskyn perusteella. Edellisten perusteena voi olla koulutuksessa opittu, harjoittelussa automaatioksi saatu ja operaatioissa testattu menettely. Menettely voi perustua ennakkosuunnitelmiin: perus, vaihtoehto, mahdollisuus ja hätä. Jälkikäteen sitten arvioidaan oliko toiminta voimankäyttösääntöjen, toimivaltuuksien ja ratkaisuoikeuksin mukainen.
Kiinnostuitko sotilasjohtamisen parhaiden käytäntöjen soveltamisesta yrityksenne johtamiseen häiriö- ja poikkeustilanteissa? Ota yhteyttä ja pyydä tarjous juuri teille kohdennetusta valmennuksesta.
Hannu Hyppönen 040 657 3495 hannujhypponen@gmail.com
Katso myös Mitä on sotilasjohtaminen?
Päätöksenteon perusta on käsitteellisessä ajattelussa, jossa opitaan alan käsitteet ja termit sekä niiden merkitys niin päätöksen teossa kuin päätöksen ilmaisevissa käskyissä ja tehtävissä. Yhdellä tehtävää kuvaavalla sanalla on ratkaiseva merkitys toimintaan kuten esimerkiksi tehtävillä etenee, hyökkää, lyö ja tuhoaa.
Erityistä taistelussa ja sen harjoittelussa on se, että päätöksen tekoon vaikuttaa ratkaisevasti vihollinen tai vastustaja. Päätöksen tekijän on menestyäkseen oltava vastustajaa nopeampi ja parempi sekä parhaimmillaan vastustajaa nopeampi oppimaan ja pahimmillaan se, joka tekee vähemmän ratkaisevia virheitä.
Sotilasalalla on merkitystä sillä, että johtaja kykenee tekemään riittävän hyvän päätöksen käytettävissä olevassa ajassa. Riittävän hyvä on parempi kuin paras mahdollinen liian myöhään. Sotilasorganisaatiossa toimintaa varmistaa ja nopeutta lisää se, että joukossa sotilasarvossa vanhin tai johtajan tehtävään määrätty vastaa päätöksen tekemisestä.
Perusteet päätöksen tekemisen opitaan esimerkillä, mallioppimisella ja muistisäännöillä. Useimmat sotilaat osaavatkin vaikka unesta herätettynä tilanteen arvioinnin kaavan: tehtävä, vihollinen, aika, maasto ja omat joukot sekä useimpiin päätöksiin ja käskyihin sovellettavan TTTJT- muistisäännön: tilanne, tehtävä, tukeminen, johtaminen ja toimintaohjeet.
Varmuus päätösten tekemisen luodaan harjoittelulla, ensin perustaistelumenetelmillä ja sitten niitä soveltamalla ja lopulta uusia ratkaisuja ennen kokemattomissa ja uusissa tilanteissa luovasti kehittämällä.
Systemaattisessa päätöksenteossa voidaan soveltaa yleistä ongelman ratkaisua ja päätöksen tekemistä. Toisaalta on opittava tekemään päätöksiä aikapaineessa, eri olosuhteissa ja väsyneenä. Näissä tilanteissa hyödyksi ovat aikaisemmat kokemukset vastaavan kaltaisista tilanteista.
Ennakoivalla johtamisella voidaan edistää päätösten tekemistä. Tämä tarkoittaa harjaantumista arvioimaan tilanteen kehittymistä ja varautumalla tulevaan tiedustelulla ja ennakkosuunnittelulla sekä valmiutta kohottamalla ja esikäskyillä.
Simulaattorit ja virtuaalikoulutusympäristöt laajasti käyttöön otettuina mahdollistavat päätöksen harjoittelun todellisuutta vastaavissa tilanteissa ja tilanteissa, joita ei todellisuudessa voida harjoitella niiden vaarallisuuden takia. Päätösten tekoa voidaan myös simuloidusti toistaa ja harjoitella useita kertoja lyhyemmässä ajassa kuin muissa harjoittelutavoissa.
Eettinen perusta liittyy päätösten vaikutuksiin ja seurauksiin. Onko päätös oikeutettu ja käytetäänkö siinä vähintä tehtävän toteuttamiseen tarvittavaa sotilaallista voimaa?
Oikeiden päätösten tekemistä edistää se, että päätösten tekijät oppivat, mieluiten muiden ja toivottavasti harvemmin omista virheistään. Usein virheistä oppii enemmän kuin onnistumisista. Näin on erityisesti silloin, kun toimintaa arvioidaan niin harjoittelussa kuin todellisuudessa toiminnan tulosten perusteella. Tähän olen itse soveltanut nyrkkisääntöä: toteutitko tehtävän, saavutitko tavoitteen, missä onnistuit hyvin, missä on vielä kehitettävää ja mitä teet seuraavalla kerralla erilailla?
Harjaantumalla opitaan priorisoimaan; heti päätettäviin ja myöhemmin päätettäviin sekä asioihin, joita ei voi päättää tai ei tarvitse vielä päättää. Kokemuksen avulla opitaan myös välttämään mikrojohtamista. Tätä voidaan ohjata ratkaisuoikeuksilla eri tasoisten päätösten tekemiseen.
Hyvä johtaja hyödyntää päätösten tekemissä varajohtajaa, alijohtajia ja ryhmää sekä ylemmissä tehtävissä johtoryhmää tai esikuntaa kaikissa päätösten tekemisen vaiheissa; tilanteen arvioinnissa, päätösten tekemisessä ja suunnittelussa ja toiminnassa.
Komentajien päätöksiin sisältyy toiminnan tarkoitus, päämäärä ja toiminta-ajatus sekä niihin perustuva toteutustapa; tehtävätaktiikka, jossa tehtävän suorittaja ratkaisee parhaan menettelytavan tavoitteen saavuttamiseksi.
Viestintä on aina osa päätöksiä. Sotilaorganisaatioissa päätösviestintä on suullinen tai kirjallinen käsky, joka käynnistää toiminnan. Johtaminen on kuitenkin aina tavoitteellista vuorovaikutusta.
Nousujohteinen tehtäväsuunnittelu, jossa vaativampiin tehtäviin harjaannutaan, edistää kykyä päätösten tekemiseen ja erityisesti tunnistamaan päätösten tason ja niiden merkityksen. Mitä vaativammassa tehtävässä päätöksen tekijä on, sitä harvemmin hänen on syytä tehdä päätöksiä, mutta sitäkin ratkaisevampia.
Lisätty 5.7.2020
Tilanteita on aika kriittisiä ja aikakriittisiä. Jälkimmäisissä on reagoitava automaattisesti, toimittava vastustajan toiminnan, sovitun merkin tai taistelijaparin ilmoituksen tai johtajan käskyn perusteella. Edellisten perusteena voi olla koulutuksessa opittu, harjoittelussa automaatioksi saatu ja operaatioissa testattu menettely. Menettely voi perustua ennakkosuunnitelmiin: perus, vaihtoehto, mahdollisuus ja hätä. Jälkikäteen sitten arvioidaan oliko toiminta voimankäyttösääntöjen, toimivaltuuksien ja ratkaisuoikeuksin mukainen.
Kiinnostuitko sotilasjohtamisen parhaiden käytäntöjen soveltamisesta yrityksenne johtamiseen häiriö- ja poikkeustilanteissa? Ota yhteyttä ja pyydä tarjous juuri teille kohdennetusta valmennuksesta.
Hannu Hyppönen 040 657 3495 hannujhypponen@gmail.com
Katso myös Mitä on sotilasjohtaminen?
lauantai 4. marraskuuta 2017
Miksi kysyä, mitä jos?
Varautumisessa ja siihen liittyvässä viestinnässä voidaan soveltaa sotilasjohtamisen parhaita menettelyjä kysymällä, mitä jos?
Todennäköisimpään vastataan perustaistelutavalla ja kohdentamalla siihen resurssien pääosa.
Mahdollisuus hyödynnetään vaihtoehtosuunnitelmalla ja käyttämällä omaa reserviä.
Tunnistettuun riskiin valmistaudutaan varautumissuunnitelmalla ja varareservillä.
Ennalta arvioimattomaan varaudutaan hätä- tai pelastautumissuunnitelmalla ja siihen tarvitaan jo ylemmän johtoportaan tukea tai ulkopuolista apua.
Näin kyetään ylläpitämään korkeaa suorituskykyä, resilienssiä, muutoksissa.
Suunnitelmien toteuttaminen edellyttää vielä, että tiedustelu on edessä ja joukon valmiutta on kohotettu ennakoiden sekä joukko on koulutettu periaatteelle, ”kouluta kuten taistelet ja taistele kuten koulutat”.
Muutaman operaation jälkeen suunnittelu korvautuu jatkuvalla ajattelumallilla, mitä jos?
Kiinnostuitko sotilasjohtamisen parhaiden käytäntöjen soveltamisesta yrityksenne johtamiseen häiriö- ja poikkeustilanteissa? Ota yhteyttä ja pyydä tarjous juuri teille kohdennetusta valmennuksesta.
Hannu Hyppönen 040 657 3495 hannujhypponen@gmail.com
Miksi? Sodankäynti,
jossa on vähintään kaksi osapuolta, on aina epävarmaa. Sama pätee liiketoiminnassa.
Mitä
hyötyä? Operaatioissa
pyritään yllätykseen, omia vahvuuksia ja vastustaja heikkouksia hyödyntäen, soveltaen sodankäynnin yleisiä periaatteita, menestystekijöitä.
Miten? Parhaimmillaan
– ja parhailla joukolla - on kuvassa esitetyt
neljä toimintatapaa, joilla pyritään sietämään epävarmuutta ja tukemaan
tilanteen mukaista soveltamista.
Todennäköisimpään vastataan perustaistelutavalla ja kohdentamalla siihen resurssien pääosa.
Mahdollisuus hyödynnetään vaihtoehtosuunnitelmalla ja käyttämällä omaa reserviä.
Tunnistettuun riskiin valmistaudutaan varautumissuunnitelmalla ja varareservillä.
Ennalta arvioimattomaan varaudutaan hätä- tai pelastautumissuunnitelmalla ja siihen tarvitaan jo ylemmän johtoportaan tukea tai ulkopuolista apua.
Näin kyetään ylläpitämään korkeaa suorituskykyä, resilienssiä, muutoksissa.
Suunnitelmien toteuttaminen edellyttää vielä, että tiedustelu on edessä ja joukon valmiutta on kohotettu ennakoiden sekä joukko on koulutettu periaatteelle, ”kouluta kuten taistelet ja taistele kuten koulutat”.
Muutaman operaation jälkeen suunnittelu korvautuu jatkuvalla ajattelumallilla, mitä jos?
Kiinnostuitko sotilasjohtamisen parhaiden käytäntöjen soveltamisesta yrityksenne johtamiseen häiriö- ja poikkeustilanteissa? Ota yhteyttä ja pyydä tarjous juuri teille kohdennetusta valmennuksesta.
Hannu Hyppönen 040 657 3495 hannujhypponen@gmail.com
torstai 28. syyskuuta 2017
Miten voittajajoukkueeksi?
Onko teillä joukkue, jonka päämääränä on voitto ja tavoitteen saavuttaminen?
Puolustusvoimissa ja yleensä armeijoissa koulutetaan ja valmennetaan voittajajoukkueita.
Voittajajoukkueen kouluttamisessa on yleisiä periaatteita ja joitakin suomalaisia erityispiirteitä.
Minusta sotilaskoulutuksen parhaat menettelytavat ovat sovellettavissa minkä tahansa voittajajoukkuen menestyksen varmistamiseen.
Haluatko kuulla lisää?
Ota yhteyttä niin sovitaan aika esitykselleni teidän tulevalle voittajajoukkueelle.
Yksi ratkaisu on ajatella päinvastoin, miten varmistat ”häviäjäjoukkueen”?
- luo olosuhteet, jossa kaikki on tuttua ja yllätyksetöntä
- älä varmista perustaitoja ja harjoittele niitä vain kerran
- luo klikkejä ja eripuraa joukkueen sisälle
- kiinnitä huomio eteen tulevaan ja päälle kaatuvaan
- opeta puhumalla, käytä "kaukaloaikaa" puhumiseen
- etene heikoimman mukaan
- opettele rutiineja, älä panosta uuden oppimiseen ja oppimaan oppimiseen
- älä varaa aikaa itsearviointiin ja palautteen antamiseen
- yksi johtaja riittää, muut kuuntelevat
- käske tehtäviä ja kerro itse miten ne tulee toteuttaa
Parempi ratkaisu on käynnistää voittajajoukkueen rakentaminen, heti. Miten, katso tästä!
Kiinnostuitko sotilasjohtamisen parhaiden käytäntöjen soveltamisesta yrityksenne johtamiseen häiriö- ja poikkeustilanteissa? Ota yhteyttä ja pyydä tarjous juuri teille kohdennetusta valmennuksesta.
Hannu Hyppönen 040 657 3495 hannujhypponen@gmail.com
lauantai 23. syyskuuta 2017
Mikä vaikutuksia on varusmiespalvelukseen sisältyvällä johtakoulutuksella?
Talouselämä-lehdessä 17.2.2014 on Juha Paavolan kirjoitus "Tämäkö on RUK salaisuus? Linkki artikkeliin
Tässä oma näkulmani asiaan.
Johtajana kehittyminen alkaa ihmiskäsityksestä ja itsetuntemuksesta. Johtajana kehitytään toimimalla johtajan tehtävissä ja arvioimalla johtamisen vaikutuksia, johtamiskäyttäytymistä ja omia valmiuksia toimia johtajana.
Tässä oma näkulmani asiaan.
Johtajana kehittyminen alkaa ihmiskäsityksestä ja itsetuntemuksesta. Johtajana kehitytään toimimalla johtajan tehtävissä ja arvioimalla johtamisen vaikutuksia, johtamiskäyttäytymistä ja omia valmiuksia toimia johtajana.
Edellisiä tukee johtamiskäyttäytymisen palaute alaisilta, vertaisilta ja esimiehiltä. Uria, polkuja ja tehtäviä johtajana kehittymiseen on monia.
Varusmieskoulutukseen sisältyvä teoreettinen opetus ja ohjattu käytännön harjoittelu on johtajana kehittymisen yksi koulutusohjelma, jossa painopiste on ihmisten johtamisessa häiriö- ja poikkeustilanteissa.
Sotilaskoulutuksen tavoitteena on voittajajoukkue, joka toteuttaa tehtävän, saavuttaa tavoitteen, hyödyntää vahvuuksiaan, minimoi heikkoudet ja kehittyy jatkuvasti.
Voittajajoukkuetta johdetaan edestä omalla esimerkillä, sisältä kiinteyttä tukien ja takaa mahdollistaen. Näihin kaikkiin sotilaskoulutus antaa tutkimukseen ja kokemukseen perustuvia malleja, joita varusmiespalveluksessa on mahdollista harjoitella ja soveltaa.
Puolustusvoimien johtajakoulutus on yhteiskunnallisesti merkittävä. Vuosittain johtajakoulutuksen saa yli 6 000 henkilöä.
Johtajakoulutus käsittää 800 tunnin opinnot ja 247 vuorokauden käytännön harjoittelun.
Vuonna 1998 käyttöön otetun syväjohtamisen teoriaan perustuvan ja sotilastoimintaan sovelletun johtajakoulutuksen on saanut yli 110 000 suomalaista. Heillä on hyvät perusteet jatkuvalle johtajana kehittymiselleen.
Miten sinä soveltaisit kokemusta, joka kehittyy esimerkiksi taisteluharjoituksissa?
Kaksipuoleinen simulaattoriharjoitus sisältää arvioinnin, palautteen ja oppimisen.
Harjoitusjoukot kuuntelevat molempien puolten johtajien itsearvioinnin, "viiden kohdan nyrkkisäännön mukaisesti"
1. Toteutimmeko tehtävän?
2. Saavutimmeko tavoitteen?
3. Missä onnistuimme hyvin?
4. Missä on vielä kehitettävää?
5. Mitä teemme seuraavalla kerralla erilailla?
Erotuomarit kertovat joukon tappiot ja havainnot omasta näkökulmastaan. Harjoituksen johtaja kokoaa opit seuraavaan harjoitteluun, jossa harjoitusjoukot vaihtavat puolia ja tietysti myös taistelusuunnitelmaansa. Kokemusten arviointi jatkuu ryhmissä matkalla seuraavaan vetoon.
"Voittajajoukkue on se, joka oppii nopeimmin - kouluta kuten taistelet ja taistele kuten koulutat."
Kiinnostuitko sotilasjohtamisen parhaiden käytäntöjen soveltamisesta yrityksenne johtamiseen häiriö- ja poikkeustilanteissa? Ota yhteyttä ja pyydä tarjous juuri teille kohdennetusta valmennuksesta.
Hannu Hyppönen 040 657 3495 hannujhypponen@gmail.com
torstai 13. heinäkuuta 2017
Miten soveltaa sotilaskoulutuksen menestystekijöitä?
Sotilaskoulutuksen menettelytapoja voidaan soveltaa mihin tahansa koulutukseen.
Haluatko tietä, mitkä ovat sotilaskoulutuksen 10 parasta käytäntöä ja miten soveltaa niitä?
Ne ja monta muuta asiaa on tarjolla opetusalan kärkitapahtuma syyskuussa! NET Forum 2017 Helsingin Wanhassa Satamassa 14.-15.9.2017.
Johtajapolulla perjantaina 15.9. klo 1300 - 1340 Sotilaiden koulutuksesta; resilienssi, suorituskyky ja epävarmuuden sietäminen. Esitän omia ajatuksiani. En edusta puolustusvoimia.
Nähdään paikan päällä.
Lue lisää NET Forum kotisivuilta
Kiinnostuitko sotilasjohtamisen parhaiden käytäntöjen soveltamisesta yrityksenne johtamiseen häiriö- ja poikkeustilanteissa? Ota yhteyttä ja pyydä tarjous juuri teille kohdennetusta valmennuksesta.
Hannu Hyppönen 040 657 3495 hannujhypponen@gmail.com
Haluatko tietä, mitkä ovat sotilaskoulutuksen 10 parasta käytäntöä ja miten soveltaa niitä?
Ne ja monta muuta asiaa on tarjolla opetusalan kärkitapahtuma syyskuussa! NET Forum 2017 Helsingin Wanhassa Satamassa 14.-15.9.2017.
Johtajapolulla perjantaina 15.9. klo 1300 - 1340 Sotilaiden koulutuksesta; resilienssi, suorituskyky ja epävarmuuden sietäminen. Esitän omia ajatuksiani. En edusta puolustusvoimia.
Nähdään paikan päällä.
Lue lisää NET Forum kotisivuilta
Kiinnostuitko sotilasjohtamisen parhaiden käytäntöjen soveltamisesta yrityksenne johtamiseen häiriö- ja poikkeustilanteissa? Ota yhteyttä ja pyydä tarjous juuri teille kohdennetusta valmennuksesta.
Hannu Hyppönen 040 657 3495 hannujhypponen@gmail.com
torstai 8. kesäkuuta 2017
Asiakkaan kokemus valmennuksesta
Esa Makkonen jakoi kokemuksensa avoimesta valmennuksesta.
"Kiitoksia Hannu ajatuksia herättävästä koulutuksesta. Mielestäni koulutuksen parasta antia omista lähtökohdistani oli positiivisen näkökannan ottaminen muutokseen. Muutos nähdään usein uhkana; miten minä selviydyin muutoksesta? Jäänkö minä rannalle vai olenko minä osa positiivista muutosta."
"Mielestäni tämä koulutuspaketti voisi olla erinomainen työväline organisaatiolle, joka lähtee toteuttamaan suuria uudistuksia. Tässä ryhmä haastetaan lähestymään uuden ideointia ja ongelmanratkaisua aivan uudesta näkökulmasta. Näinhän se on, että ryhmän jäsenien erilaisuudet tulee kääntää ryhmän vahvuudeksi. Tehköön kukin sitä mitä parhaiten osaa. Käytännön harjoitukset jäävät paljon paremmin mieleen kuin pelkkä teoria."
"Kuuden tunnin intensiivijakso ja sitä ennen toteutettu ennakkokysely antoivat hyvää palautetta omista vahvuuksistani ja kehittämiskohteistani. Tätä palautetta pystyn hyödyntämään niin työelämässä kuin NST:n tyttöjen salibandyvalmennuksessakin. Olisi myöhemmin mukava tehdä tämä kysely uudestaan ja katsoa onko palaute johtanut johonkin? Onko sinulla tarkoitus myöhemmin järjestää aiheesta jatkokurssia tai vastaavaa."
Terveisin, Esa Makkonen
"Mielestäni tämä koulutuspaketti voisi olla erinomainen työväline organisaatiolle, joka lähtee toteuttamaan suuria uudistuksia. Tässä ryhmä haastetaan lähestymään uuden ideointia ja ongelmanratkaisua aivan uudesta näkökulmasta. Näinhän se on, että ryhmän jäsenien erilaisuudet tulee kääntää ryhmän vahvuudeksi. Tehköön kukin sitä mitä parhaiten osaa. Käytännön harjoitukset jäävät paljon paremmin mieleen kuin pelkkä teoria."
"Kuuden tunnin intensiivijakso ja sitä ennen toteutettu ennakkokysely antoivat hyvää palautetta omista vahvuuksistani ja kehittämiskohteistani. Tätä palautetta pystyn hyödyntämään niin työelämässä kuin NST:n tyttöjen salibandyvalmennuksessakin. Olisi myöhemmin mukava tehdä tämä kysely uudestaan ja katsoa onko palaute johtanut johonkin? Onko sinulla tarkoitus myöhemmin järjestää aiheesta jatkokurssia tai vastaavaa."
Terveisin, Esa Makkonen
Kiitos Esa palautteesta ja kokemuksen jakamisesta. Seurantavalmennus ja -profiili antavat palautteen toimintakyvyn kehittymisestä ja varmistavat kehittymisen jatkumisen. Ensimmäinen seurantavalmennus on suunniteltu kesäkuun alkuun. Kutsun siihen kaikki perusvalmennukseen osallistuneet. Seurantavalmennus sisältää toimintakyvyn henkilökohtaisia ja ryhmäharjoituksia sekä yhdessä "myötäotteella"' tekemällä oppimista. Tervetuloa.
Ota yhteyttä ja pyydä tarjous juuri teille kohdennetusta valmennuksesta.
Hannu Hyppönen 040 657 3495 hannujhypponen@gmail.com
Katso lisää asiakkaiden palautetta tästä
lauantai 22. huhtikuuta 2017
sunnuntai 1. tammikuuta 2017
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)