maanantai 14. maaliskuuta 2016

Hankitko osallistumista vai osaamista?

Osallistuttiin jälleen vuosittaiseen täydennyskoulutukseen. Paikalla oli lähes koko henkilöstö. Tilaisuuden avasi yrityksen johtaja, joka esitteli tunnetun esiintyjän. Taputettiinkin hänet ranteet kipeinä lavalle. 

Kuultiin tuttuja asioita innostavasti esitettynä muutamilla vitseillä kevennettyinä. Nostettiin hallitseva käsi muutaman kerran ylös merkiksi, että oltiin kuultu esiintyjän kysymys tai muuten vaan varalta, ettei jouduttu perustelemaan alas jätettyä kättä.

Tarjolla oli alku- ja taukokahvit lämpimällä pullalla sekä virvokkeita. Käyttöön saatiin hieno kynä ja muistilehtiö. Tilaisuuden lopussa yksi meistä, Timo kuten yleensä, esitti nokkelan kysymykseen ja saatiin siihen vielä nokkelampi vastaus. Taputettiin jälleen ranteet kipeiksi ja kehuttiin toisillemme, että olipa mukava tilaisuus.

Seuraavana päivänä tultiin töihin kuten aina ennenkin. Mikään ei muuttunut ja mitään ei muutettu. Täydennyskoulutukseen varatut rahat oli käytetty. Tavoitteena ollut yhden työpäivän täydennyskoulutus vuodessa oli saavutettu. Vielä kuukauden kuluttua muistettiin se alkuvitsi, mutta mikä sen täydennyskoulutuksen aihe oli?

Seuraavalla viikolla Pekka kertoi, että hän oli ollut toimintakykyvalmennuksessa. Mikäs se semmoinen valmennus on, kerrotko tarkemmin.

"Vastasin ennakkokyselyyn ja perehdyin ennakkotehtävään. Jokaiselta kysyttiin valmennuksen alussa, mitä he odottavat valmennukselta ja miten tärkeinä he kyseistä asiaa pitivät. Samaa oli näköjään kysytty yrityksen johdolta, koska kysymykset liittyivät johdon aiemmin esittämiin tuleviin muutoksiin yrityksessä."

"Valmennus alkoi henkilökohtaisella pohtimistehtävällä, josta keskusteltiin aluksi parin kanssa ja sitten ryhmässä. Tarkasteltiin toimintakyvyn ominaispiirteitä työhön liitettyjen esimerkkien avulla ja keskusteltiin niistä, ensin ryhmissä ja sitten kaikki yhdessä. Saatiin myös henkilökohtainen toimintakykyprofiili. Kirjallisesta analyysistä tunnistin kyllä itseni." 

"Sitten alkoi haastava osuus. Tunnistettiin kukin toimintakykymme vahvuudet ja kehittymistarpeet. Saatiin perusteet ja esimerkki henkilökohtaisen kehittymissuunnitelman laatimiselle. Määritin itselleni kaksi kehittymiskohdetta ja niille tavoitteet pidemmälle ajalle ja myös lähiajalle. Lopussa oli kysely, jossa vastasimme, miten valmennuksen ennakko-odotukset olivat täyttyneet."

"Laadin heti seuraavana päivänä henkilökohtaisen kehittymissuunnitelmani loppuun ja lähetin sen saman tien sähköpostissa valmentajalle. Hän antoi siihen seuraavana päivänä kannustavan palautteenValmentaja halusi, että tiivistän tavoitteeni yhdeksi kehittymistä kuvaavaksi ja helposti muistettavaksi lauseeksi. Vaikutti, että hän oli perehtynyt profiiliini ja suunnitelmaani ihan oikeasti."

"Jatkotehtäväksi tuli viimeistellä henkilökohtainen kehittymissuunnitelma ja käsitellä se pääosin tiimiesimiehen kanssa seuraavan kahden viikon kuluessa. Kehittymissuunnitelma käsiteltäisiin myös kuuden kuukauden kuluttua kehittymiskeskustelussa ja tarvittaessa aikaisemminkin. Näin varmistetaan, että tavoitteet saavutetaan, sanoi uusi tiimiesimies. Eero olikin samassa valmennuksessa."

Voidaanko täydennyskoulutuksen ja valmennuksen vaikuttavuutta mitata? Tulisiko valmennuksella olla laatu- ja tyytyväisyystakuu? Mielestäni kyllä ja totta kai.

Edellä kuvatun toimintakykyvalmennuksen tavoitteet, sisältö ja toteutustapa on määritetty jo tarjouksessa. Tarjous perustuu asiakkaan kanssa tehtyyn tarvekartoitukseen ja sen perusteella määritettyihin tavoitteisiin. Sisältö kuvaa, mitä valmennettavat ja tilaaja saavat valmennuksesta. Tarjouksessa on määritetty myös maksuehdot sekä muutos- ja peruutusehdot. 

Tilaaja voi varmistaa valmennuksen soveltuvuuden omiin tavoitteisiinsa osallistumalla yhdellä tai muutamalla henkilöllä avoimeen valmennukseen. Valmennus voidaan kohdentaa juuri tilaajan tavoitteisiin siten, että johto osallistuu tarvekartoitukseen sekä tiivistettyyn valmennukseen.

Tilaajan edustajan kanssa suunnitellaan valmennuksen aikataulu ja varmistetaan valmennuksen vaikuttavuus. Tähän liittyen suunnitellaan työajan kohdentaminen lähijakson lisäksi ennakko- ja jatkotehtävään. Valmennuksen vaikuttavin osa on valmennuksen jälkeen tehtävät toimenpiteet haluttujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tulokset todennetaan osana kehittymiskeskusteluja. Tavoitteiden saavuttamista voidaan tukea seurantavalmennuksella ja henkilökohtaisella valmennuksella.

Valmennus tuottaa osaamista. Täydennyskoulutus valitettavan usein vain osallistumista.

Haluatko kuulla, mitä hyötyjä osallistavasta toimintakykyvalmennuksesta on yrityksellesi? Ota yhteyttä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Mitä mieltä sinä olet tekstistä? Ota kantaa.
Kaikki kommentit ovat tervetulleita!